Jotain muuta kuin työtä

Jos puhuttais välillä jostain muusta kuin töistä? puhutaanko vaikka maisemista jotka ovat henkeä salpaavan kauniit tai pienestä kylästä johon kävelin tänään.

Vapaapäivät ovat kivoja jos on joku jonka kanssa lähteä jonnekkin kauemmas. No tänään vietin vapaapäivääni yksin. päätin että reippailen ja kävelen Dozzan keskustaan, sinne oli noin 2,5 km matka. Mennessä enimmäkseen alamäkeä ja tullessa niin ihanaa nousua, pohkeet ja reisilihakset kiittää!

Dozza oli todella kaunis, se on oikeastaan vain kaksi todella kapeaa katua, mutta talot ovat vanhoja ja talojen seiniä koristi kauniit maalaukset, vanhimpia tauluja oli 1950-luvulta ja uusimmat 2000-luvulta. Kuvat olivat erikoisia, lapsellisia, härskejä, kauniita, omalaatuisia. Jotain semmosta mitä ei suomesta löydy. kylässä ei oikeastaan ollut muuta kuin muutama ravintola, yksi pieni kauppa, pankki ja konditoria.

Kylästä kotiin päin tullessani aurinko paistoi niin lämpimästi että otin pitkähihaisen paidan pois vaikka tuuli hieman viileästi. vastaan tuli vanha mies, joka hämmentyi vaatetuksestani koska tuuli oli todella kovaa. Hän alkoi puhumaan paljon italiaa ja vaikka sanoin etten puhu italiaa hän jatkoi. Kuuntelin kiltisti ja hymyilin ja hetken päästä hän lopetti ja hyvästeli. Ilmeiseti hän ihmetteli miten tarkenen pelkkä toppi päällä tuulessa ja tuiskussa. Halusin vain rusketusta myös käsivarsiini.

Jos jollekkin on jäänyt epäselväksi, työpaikkamme on vuoren huipulla, seuraavaksi kuvia että ymmärrätte missä työskentelemme ja kuinka pitkä matka töihinkin on kiivetä.

Tämä on hotellin takaa, töihin mennessä tie kiertää hotellin etupihalle, matkaa noin 200m.

Tässä yksi kuva Dozzan keskustan seinämaalauksista.

 Kartta Dozzan keskustasta.

Tämän puutarhan ylläpitämiseen tarvitaan muutama puutarhuri.

Näin mahtavat maisemat ovat, kuva ei kerro kaikkea!